Syyskuun alku on mennyt nopeasti, sillä ajatukset ovat tulevassa kodissa. Ennen kuin olimme tehneet edes ostotarjousta tontista, meillä oli jo olemassa luonnos pohjakuvasta. Ulkoseinän materiaaliakaan ei tarvinnut kauaa pähkäillä. Aikaisemmat unelmat remontoitavasta hirsikehikosta johti ensin uuteen, käsin veistettyyn hirsikehikkoon. Arvelimme kehikon olevan kallis ja lisäksi meitä alkoi viehättää painumattomien lamellihirsitalojen helppous; painumavaraa ei tarvitsisi huomioida joka ikisessä liitosrakenteessa. Puurunkoiseen, mineraali- tai selluvillalla eristettyyn taloon verrattuna hirsi tuntui yksiaineisena rakenteena myös turvallisemmalta vaihtoehdolta.
Kodistamme tulee kaksikerroksinen rinneratkaisu siten, että ensimmäinen kerros tehdään valueristeharkoista ja toinen kerros hirrestä. Kellarikerrokseen sijoitamme kylpyhuoneen, saunan ja kodinhoitohuoneen sekä työ-/oleskeluhuoneen. Kellarin päätyyn tulee autotalli, jolla saadaan myös kaavamääräys toteutumaan. Kellarikerrokseen saa nimittäin sijoittaa asuintiloja vain 3/4 verran suurimman kerroksen alasta. Toinen merkittävä kaavamääräys koskee liikennemelua. Määräyksen mukaan jokaiselle asuintalolle on osoitettava vähintään 100 m2:n suuruinen ulko-oleskelutila, joka pitäisi suojata liikennemelulta. Tämän määräyksen toteuttamiseen emme ole vielä keksineet ratkaisua. Onko se sitten aitaus vai joku ulkorakenneus, se jää nähtäväksi. Lisäksi kahdelle julkisivulle on osoitettu 30 dB:n äänieristävyysvaatimus, joka tulee huomioida ikkuna- ja ovivalinnoissa.
Tonttikaupat päättyivä lopulta niin, että ostimme neljästä myynnissä olleesta tontista kaksi vierekkäistä. Tietysti ne aurinkoisimmat tontit, joille ilta-aurinko antaa valoaan mahdollisimman pitkään. Nyt tonteilla on pinta-alaa yhteensä noin 2 090 m2, jolloin tilaa jää myös kunnon pihalle. Varsinaisen asuinrakennuksen lisäksi tonteille rakennetaan autokatos sekä pihasauna, jonka yhteyteen tehdään myös pieni tupa yökyläilijöitä varten. Tonteista on nyt haettu lainhuudatusta ja odotamme sen voimaantuloa. Sillä välin meidän pitäisi ratkaista kahta tonttia koskeva ongelma: kannattaako tontit pitää erillään vai yhdistää. Yhdistämisestä aiheutuu tietysti kuluja ja toisaalta tontista, jolla ei ole asuinrakennusta täytyy maksaa korotettua kiinteistöveroa. Korotetun kiinteistöveron suuruus on kuitenkin niin pieni, että korotettua kiinteistöveroa saisi maksaa useamman vuosikymmenen ajan yhdistämiskuluihin nähden.
Onko siellä kellään kokemusta kahden vierekkäisen tontin omistamisesta tai niiden yhdistämisestä?
-Eeva
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Kommentit