Edelliset viikot eivät ole olleet oikein heikkohermoisen parasta aikaa. On alkanut tuntua vähän siltä, että meidän rakennuslupahakemus on kaikista raskain ja painuu kiven lailla hakemuspinon alimmaiseksi koko ajan. Hakemus oli ensin "Hakemus jätetty" -tilassa tasan 50 uskomattoman pitkää päivää, jonka jälkeen se vasta otettiin käsittelyyn. Hakemustamme kyllä puitiin valvonnassa jo helmikuun puolivälissä, sillä meille ilmoitettiin vaadittavat muutokset pelastuslaitoksen antaman lausunnon jälkeen. Olimme ajatelleet, että kodinhoitohuone toimisi samalla autotallin ja asuintilojen välisenä sulkutilana, mutta valvonnassa kodinhoitohuonekin nähtiin asuintilana. Eli jouduimme tekemään vielä ylimääräisen ja aivan turhaa tilaa olevan sulkuhuoneen vielä autotallin ja kodinhoitohuoneen väliin.
Määräyksissä tämä asia esitetään siis näin (Ympäristöministeriön perustelumuistio rakennusten paloturvallisuudesta):
"Yhteys umpinaisesta autosuojasta muun tilan uloskäytävään, tulisijalliseen tilaan tai tilaan, jossa oleskelee ihmisiä, sallitaan vain sellaisin järjestelyin, että myrkyllisten tai palavien kaasujen leviäminen on tehokkaasti estetty. Tällaiseksi järjestelyksi hyväksytään esimerkiksi ovin rajoitettu tila, jonka läpi kuljettaessa molempia ovia ei jouduta samanaikaisesti avaamaan."
Kysyimme asiasta vielä Pirkanmaan pelastuslaitoksen mielipidettä, sillä tiesimme, että ainakaan yhdessä hiljattain Tampereelle rakennetussa omakotitalossa tällaista sulkutilaa ei ollut vaadittu. Pirkanmaan pelastuslaitokselta vastattiin, että perustelumuistion esitys ovin rajoitetusta tiloista on vain esimerkki, ja asia voidaan käsitellä myös muuten. Kyseisessä kohteessa sulkutilan asemasta autotallin ja asuintilojen väliin olikin siis asennettu ovipumpullinen palo-ovi. Ehdotimme tätä samaa valvonnalle, mutta tämä ei auttanut asiaa, vaan jouduimme lisäämään sulkutilan.
Kun olimme tehneet sulkutilan lisäyksen ja suorittaneet vielä yhden naapurin kuulemisen, ei lupaa siltikään otettu käsittelyyn ennen kuin vasta reilu viikko sitten (5.3.2020). Ajattelimme, että nyt asia vihdoin ratkeaa ja saamme luvan pian, koska täydennyksiäkin oli jo tosiaan tehty. No lupaa ei edelleenkään kuulunut ja puhelinlinjat alkoivat käydä entistä kuumempina. Mutta voitteko uskoa, miten vaikea on saada kaupungin virkamieheen yhteyttä? Se on osoittaunut tässä hankkeessa mahdottomaksi tehtäväksi. Puhelimeen ei vastata, eikä myöskään soittopyyntöihin. Vaarana alkoi jo olla, että hirsikehikon toimitusta joudutaan siirtämään, koska rakennuslupaehto ei täyty riittävän ajoissa. Onneksi Honkarakenteen myyjämme oli ystävällinen, ja alkoi myös pommittaa rakennusvalvontaa puhelimitse ja sähköpostilla. Ilmeisesti painostus alkoi tepsiä, sillä lopulta saimme vastauksen ja tiedon, että lupa olisi toimeenpanomenettelyä vaille valmis. Jihuu!
Onneksi meillä on kuitenkin saunamökin lupa jo olemassa, ja olemmekin sen varjolla päässeet aloittamaan maatöitä. Ja se jos mikä on ollut jännittävää seurattavaa!
-Eeva
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Kommentit