KAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEEN

Kaksikerroksin talo on ollut yllättävän haastava suunnitella, vaikka meidän talosta tuleekin loppujen lopuksi melko yksinkertainen ulkomuodoltaan. Pientä (välillä isoakin) päänvaivaa ovat aiheuttaneet etenkin talotekniikan tuonti alakerran teknisestä tilasta yläkertaan ja sen aiheuttamat läpiviennit välipohjan ontelolaatoissa. Välipohjarakenteeksi olemme siis valinneet ontelolaatat, jotka tuodaan valmiina betonielementteinä suoraan kellarin seinien päälle. Ontelolaattoihin voidaan tehdä aukkoja, mutta isompia aukkoja ei suinkaan voi tehdä mihin sattuu. Aukkojen tulisi olla mielellään ontelolaattojen suuntaisia ja niiden olisi hyvä sijaita ontelolaatan reunassa. Jos ontelolaatta joudutaan katkaisemaan, kuten meillä porrasaukon kohdalla, täytyy katkaistut ontelolaatat kannatella erillisellä kannakkeella viereisiltä, ehjiltä ontelolaatoilta. Ja ne kannakkeet tietysti lisäävät aina kustannuksia. Toki kantava väliseinä riittäisi myös tukemaan ontelolaattaa, mutta meillä se ei ollut mahdollista portaiden kulkusuunnan vuoksi.

Ilmanvaihtokanavien tuominen alakerrasta yläkertaan ja edelleen yläpohjaan ei siis todellakaan ollut niin yksinkertaista ja sitä jouduttiin useampaan kertaan pyörittelemään. Lopulta ilmanvaihtokanavat saatiin sijoitettua yläkerran wc:n ja päämakuuhuoneen väliselle seinälle, johon osui myös ontelolaatan saumakohta. Sieltä ilmanvaihtokanavat kulkevat yläpohjaan, josta ne pudotellaan yläkerran huonetiloihin. Ilmanvaihtokanavia jouduttiin tuomaan yhteensä neljä; tulo- ja poistoilma, jäteilma sekä autotallin poistoilma. Ilmanvaihtokoneelle tuleva raitisilma otetaan autotallin päädystä. Alunperin LVI-suunnittelijamme oli piirtänyt ilmanottoaukon lännen puoleiselle seinustalle, mutta halusimme sen siirrettäväksi pohjoispuolelle. Tällöin korvausilmaa tulee varjon puolelta, joka toivottavasti on edes hieman viileämpää kuin mitä se länsiseinustan auringonpaahteessa olisi ollut. Tämäkin on siis hyvä huomioida suunnittelussa. Tärkeää on myös miettiä ilmanottoaukon sijoitus yläpohjaan nähden. Yleensä ilmanottoaukko tuodaan yläpohjan kautta ulos, jolloin kannattaa tarkistaa ettei voimakas ilmavirta pääse pölläyttämään yläpohjan eristeitä räystään kautta raitisilmakanavan kautta huoneilmaan.

Ilmanvaihtokanavien lisäksi omat läpivientistä vaativat vielä viemärin tuuletusputket, joita meidän taloon tulee jopa kaksi kappaletta. Lisäksi tulee radonputkiston poistokanava ja yksi hormi. Nämä kaikki lävistävät välipohjan. Kaikkien edellä mainitut täytyy siis osata sijoittaa sekä ensimmäisessä että toisessa kerroksessa sellaiseen kohtaan, etteivät ne tule kummassakaan kerroksessa tielle tai mihinkään muuhun hölmöön kohtaan. Koteloinnit olisi kiva saada johonkin vähän piiloon edes, esim. vaatehuoneeseen tai ruokakomeroon kuten meillä. Suosittelen aloittamaan näiden pohtimisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, samassa yhteydessä pohjakuvien suunnittelun kanssa. Silloin kaikelle tekniikalle on paljon helpompi suunnitella järkevät paikat ja saada ne sulautumaan esimerkiksi osaksi seinärakenteita.

Mikäli kanavia tai putkia joudutaan tuomaan autotallista, kuten meillä, täytyy niissä huomioida myös palo-osastointin asettamat määräykset, mitkä vievät taas vähän lisää tilaa eikä kanavia voi asentaa aivan vieriviereen. Näihin paloturvallisuusasioihin palataan vielä myöhemmin tarkemmin, sillä kuulemamme mukaan palo-osastointeihin kiinnitetään aivan liian vähän huomiota pientalon suunnittelussa.

-Eeva

"MIKSI TEILLE TULEE PELLETTILÄMMITYS?"

Tätä meiltä kysytään tosi usein. Tai oikeastaan olettamus on ollut "Maalämpöhän teille tulee, eikö vain?" Ei, meille ei tule maalämpöä, ei PILP:iä eikä VILP:iä. Meille tulee pellettilämmitys, joka on toistaiseksi vähän harvinaisempi, mutta siitä huolimatta oikein kilpailukykyinen lämmitysmuoto. Pellettienergia.fi-sivuston mukaan Suomessa on hieman yli 27 000 omakotitaloa, jotka lämpenevät pelletillä.  Silti tuntuu, että uudiskohteissa pellettilämmitys on vielä ihan tuntematon käsite. Rakennusblogeissa näkee vertailtavan useita eri lämmitysmuotoja, mutta pellettilämmitystä en ole itse nähnyt vielä yhdessäkään vertailussa mukana. Ajattelimme siis hieman kertoa teille faktoja pellettilämmityksestä ja sen eduista, ehkäpä joku muukin innostuu pelletistä lämmitysmuotona!

Pelletti itsessään on  kotimaista, puusepän- ja sahateollisuuden sivutuotteena syntyvästä kutterinpurusta, sahajauhosta ja hiontapölystä puristettua sylinterimäistä pötköä. Yleisesti yhden pelletin halkaisija on noin 6...12 mm ja pituus 10...30 mm, eli se on varsin pientä ja helposti käsiteltävää tavaraa. Pelletti on erittäin tiivistä ja yksi kuutio sisältääkin energiaa saman verran kuin noin 300..330 litraa polttoöljyä. Valmistuksessa ei kuitenkaan käytetä liimoja tai muita lisäaineita, vaan pelletit pitää koossa puun oma ligniini. Pelletti on hiilidioksidineutraali lämmitysmuoto ja varsin ympäristöystävällinen valinta. 

"Pelletti on kotimaista, uusiutuvaa bioenergiaa tehokkaassa muodossa. Polttoaineena se on kuivaa, pölytöntä, hajutonta, tasalaatuista ja helposti käsiteltävää. Lämpöarvo on erinomainen." -Bioenergianeuvoja.fi

Ainoa miinus pellettilämmityksessä tulee pelletin varastoinnin vaatimasta tilasta ja toki siitä, että pellettiä pitää muistaa ajoittain lisätä säiliöön. Meillä pelletti tullaan varastoimaan teknisessä tilassa 500 litran säiliössä, joka sijoitetaan pellettikattilan viereen. Säiliö voi olla myös pienempi, mutta suurempi säiliö tulisi sijoittaa toiseen tilaan palokuorman takia. Suurempi säiliö vähentäisi tietysti säiliön täyttöväliä, mutta olisi meillä vienyt kohtuuttoman paljon tilaa autotallista. Pelletin vuosikulutus omakotitalossa on noin 6,5 kuutiota. Joten keskimäärin 500 litran säiliö pitäisi täyttää noin kuukauden välein. Kesäaikaan toki vähemmän ja talvella sitten useammin. 

Pellettisäiliön pohjalla on putki ja sen sisällä siirtoruuvi. Ruuvi nostaa pelletin ylös putkea pitkin, josta se putoaa toista putkea pitkin pellettikattilan palopäähän, jossa tapahtuu pelletin palaminen. Palopäästä palokaasut matkaavat kattilan läpi kohti piippua. Tällä matkalla savukaasuista otetaan lämpö talteen, jolloin piippuun asti päästyään kaasujen lämpötila on laskenut huomattavasti. Kattilan sisällä on vettä, jota lämmitetään palokaasuilla, ja vesi edelleen lämmittää erillistä vesivaraajaa. Meillä vesivaraaja lämmittää päätalon ja saunamökin vesikiertoista lattialämmitystä sekä käyttövettä.  Teknisesti siis melko yksinkertainen ajatus: pelletti palaa ja lämpö siirtyy veteen. 

Kattila toimii käytännössä täysin itsenäisesti, sillä se osaa tarvittaessa sammuttaa itsensä ja käynnistyä jälleen, kun lämmityksen tarvetta ilmaantuu. Lämminvesivaraajaan kytketyn pellettikattilan käynti määräytyy vesivaraajan ylä- ja alalämpötilan mukaan. Kun varaajassa vesi kylmenee, pellettikattila kytkeytyy päälle ja "tankkaa" varaajan taas lämpimäksi. Vaikka kattila osaakin toimia itsenäisesti, siinä on myös etäohjausjärjestelmä, jota voidaan käyttää esimerkiksi puhelimella. Tämä on erityisen kätevä ominaisuus silloin, jos haluat säätää sisälämpötilaa etänä ollessasi esimerkiksi lomamatkalla. Mitä jos pelletti loppuu matkan aikana tai unohdat tehdä uuden pellettitilauksen? Tällöin kattila sammuu, mutta lämminvesivaraajaan lisäksi kytketty sähkövastus pitää veden lämpimänä. Samaa sähkövastusta olemme ajatelleet käyttää myös kesäaikaan mahdollisten katolle asennetttavien aurinkosähköpaneelien voimalla. Käyttöveden lämmitys hoituisi siis kesäaikaa enimmäkseen aurinkosähköllä ja pelletin kulutus pienenisi. Aurinkopaneelien mitoituksessa olisi hyvä tietää sähkönkulutus, joten asennutamme aurinkopaneelit vasta myöhemmin, kun todellinen vuosikulutus on selvilllä. Huomioimme tämän kuitenkin jo rakentamisvaiheessa sähkösuunnittelussa.

Suomessa on tarjolla usemapiakin eri pellettikattilamerkkejä ja -malleja, mutta niistä löytyy myös yllättävän paljon eroavaisuuksia sekä hinnassa että itse laitteessa. Meille tulee Puolalaisen Moderator-yrityksen valmistama Biomaster 23 kW -pellettikattila, joka on erittäin käyttäjäystävällinen ja helppohoitoinen laite. Pellettikattilan hyötysuhteeksi on ilmoitettu 93 %, mikä on varsin hyvä lukema. Laitteen toimittaa Suomen virallinen maahantuoja HeatFactory, josta olemmekin jo saaneet valtavasti konsultaatioapua laitteiston ja myös pellettilämmityksen vaatimien LVI-järjestelmien suunnitteluun. Iso kiitos siitä, asiakaspalvelu on todellakin ollut asiakaslähtöistä! Kävimme itse asiassa tutustumassa erääseen HeatFactoryn kohteeseen, jossa samanlaisella kuin meille tuleva kattila, lämmitetään isohkoa omakotitaloa sekä uima-allasta. Itse yllätyin miten pieni ja simppeli pellettikattila lopulta olikaan. Laitteiston käyttö ja puhdistus vaikutti todella helpolta ja paloturvallisuus on loppuun asti mietitty monessakin eri kohdassa. Tulipaloakaan ei siis tarvitse pelätä. 

Kuten muitakin tulisijoja, myös pellettikattillaa tulee nuohota ja puhdistaa säännöllisesti, mutta sekään ei ole liian vaivalloista. Tuhkaa tulee todella minimaalisesti, koska polttoaine on tasalaatuista ja palotapahtuma erittäin hyvin hallittu. Kattilan etupuolella on pieni laatikko, johon tuhkat automaattisesti kuljetetaan. Arviolta kerta vuoteen riittäisi rasian tyhjennysväliksi. Ja se tuhka ei tosiaan ole mitään saunan tai takan pesän tuhkaa, vaan ihan pienen pientä murusta. Pellettikattilassa on manuaalinen nuohousvipu, jota silloin tällöin pyöräyttämällä saa nuohottua noet myös laitteiston sisältä. 

Ja sitten vielä lopuksi se tärkein eli kustannusvertailu! Käyttökustannuksissa vertaillaan pellettien ostohintaa ja maalämmön käyttämää sähköenergian hintaa (maalämpökin tarvitsee siis sähköä toimiakseen!). Nämä ovat lähes tulkoon samaa luokkaa tämän hetkisillä pelletin ja sähkön ostohinnoilla. Voisin kuvitella, että jos ja kun sähkön hinta nousee, pelletin hinnannousu ei tule olemaan yhtä rajua. Merkittävin ero on kuitenkin investointikustannuksissa, mikä onkin yksi suurin syy meidän pellettilämmityksen valintaan. Pellettijärjestelmän hinta on noin 5 000 euron luokkaa, kun maalämpöjärjestelmän hintalapussa summa on vähintään kolminkertainen ja jopa enemmän. Itse ajattelemme niin, että tällä säästöllä pellettien lisääminen säiliöön sujuu oikein hyvillä mielin. Lisäksi maalämpöä tutkiessa tuli vastaan myös ongelmia laitteistojen kestävyyden ja käyttöiän suhteen. Järjestelmän uusiminen ennen kuin takaisinmaksusta on puolet tapahtunut, ei kuulostanut houkuttelevalta. Erään ruotsalaisen arvion mukaan 80 prosenttia maalämpölaitteista hajoaa ensimmäisten neljän vuoden aikana. Moderator on valmistanut lämmityskattiloita yli 40 vuotta, joten luottamus meidän pellettikattilan pitkään käyttöikään on vahvalla pohjalla.

Nyt tuli paljon tiukkaa asiaa pellettilämmityksestä ja varmasti monelle myös täysin uuttaa asiaa. Meidän mielestä pellettilämmitys kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan lämmitysjärjestelmävertailuihin, etenkin sen suhteessa pienen hankintahinnan vuoksi. Olisi mielenkiintoista kuulla, voisitteko harkita pellettilämmitystä oman kotinne lämmitysmuodoksi? 

-Eeva